Yhdistyksen historia

Karjalainen siirtoväki – osa nykykauvatsalaista identiteettiä

Sodan jälkeiset vuodet olivat yhtä myllerrystä yhteiskunnassamme. Sota oli hävitty raskain ehdoin sotakorvauksineen ja alueluovutuksineen. Muun muassa Petsamo, osia itäisestä Suomesta ja Karjalan kannas oli jouduttu luovuttamaan Neuvostoliitolle. Yli 400 000 siirtolaiselle piti etsiä uusi koti muualta Suomesta. Siirtoväkeä oli Kauvatsalla 31.12.1948 yhteensä 311 henkeä, noin 10 % Kauvatsan silloisesta väestöstä. Suurin osa, 176 henkeä oli lähtöisin Pyhäjärveltä, 58 Kanneljärveltä, 35 Räisälästä, muista pitäjistä alle 10 henkeä kustakin. Nykyisin Kauvatsalla asuu Karjalassa syntyneitä enää hyvin harvalukuinen määrä. Heidän jälkeläisensäkin voidaan laskea muutamissa kymmenissä.

Siirtoväen tulo Kauvatsalle merkitsi suurta muutosta pienen Satakuntalaisen pitäjän jokapäiväisessä elämässä. Alkuvaiheessa asuttiin ”toisten nurkissa”, perustettiin useita pieniä asutustiloja valtion pakkolunastaessa peltoa ja metsää suurilta tiloilta uusien tilojen tarpeisiin. Uudis- ja korjaus- rakentamisen tahti oli huikea. Rakennettiin ja korjattiin asuinrakennuksia, navettoja ja suuleja asumisen ja karjan tarpeisiin. Myös olevia peltoja paranneltiin ja uusia raivattiin. Rakentamista haittasi sekä tarvikepula, että pula ammattimiehistä. Eikä sitä rahaakaan liiemmälti yleensä ollut. Muistan hyvin kun hirsinen kotitalomme Lievikoskella sai maalatun lautavuorauksen vasta muutaman vuoden asumisen jälkeen. Sähköt saimme kun taloa oli asuttu lähes viisi vuotta.

Kauvatsalla elettiin 1950-luvulla muutenkin vilkasta aikaa. Pitäjässä oli runsaasti teollisuutta ja lukuisa määrä erilaisia kauppaliikkeitä. Aseman seudulla oli vilkkaan matkustaja- ja tavara-aseman lisäksi mm. saha, tiilitehdas, puuseppäverstas, elokuvateatteri, kaksi pankin konttoria, kuusi kauppaa ja matkustajakoti. Samoin Yttilän raitin varrelta oli saatavissa erilaisia palveluita meijeristä apteekkiin. Pieniä sekatavarakauppoja oli eri puolilla pitäjää lähes jokaisessa merkittävässä tienhaarassa. Nuoriso ja miksei vanhempikin väki huvitteli Seuratalolla ja Vähtärin suulissa. Kirkossa kävi sunnuntaisin sanakuulijoita kymmenittäin.

Paljon on maailma muuttunut Kauvatsallakin 50 vuoden aikana. Kauvatsan liittyminen Kokemäkeen 1969, väestökato n. 3000 asukkaasta n. 800:aan, teollisuuden väheneminen, kauppakuolemat, koulujen lakkauttamiset, väestön vanheneminen, junaliikenteen lakkaaminen, bussiliikenteen supistuminen. Tässä joitain negatiivisesti vaikuttaneita tekijöitä. Positiivisina seikkoina voidaan pitää sitä, että infrastruktuurin valtakunnallinen kehitys on koskettanut myös Kauvatsaa. Täällä uskotaan myös tulevaisuuteen. Kyläkauppa on jälleen avattu, nuoria perheitä on muuttanut paikkakunnalle ja jotkut ovat aikeissa muuttaa viettämään eläkepäiviään entiselle kotiseudulleen.

Tässä muutoksessa ovat olleet mukana myös Kauvatsalta uuden kotinsa löytäneet siirtolaiset. Voin kuvitella, että yhteisen sävelen löytyminen paikkakuntalaisten ja siirtolaisten välillä ei ollut ihan helppoa. Pitkän sodan aiheuttamien vaikeuksien jälkeen paikkakunnalle tulivat vielä evakot, joille piti valtiovallan määräyksestä järjestää uudet elinolosuhteet. Tilannetta auttoi se, että tulijoilla oli sama isänmaa, sama uskonto, sama kieli, kutakuinkin samanlaiset tavat ja arvomaailma sekä sama ihonväri kuin paikkakuntalaisilla. Ennakkoluuloja auttoivat hälventämään monet jo kohta sodan jälkeen solmitut paikkakuntalaisten ja siirtolaisten väliset avioliitot.

Kauvatsan karjalaiset ry

Karjalaisten evakkojen asioiden hoitoa varten oli v. 1940 perustettu Karjalan liitto. Vasta jatkosodan päätyttyä jatkui Karjalan liiton kehitys aktiivisella piiriverkoston rakentamisella ja pitäjäyhdistysten perustamisella.

Kauvatsan karjalaiset ry:n perustava kokous pidettiin Kauvatsan kunnantalolla 11.1.1948. saapuvilla oli 37 siirtolaista. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Eemil Hinkkanen. Tässä tehtävässä hän olikin yhtämittaisesti yli 20 vuoden ajan 1950- ja 1960-luvuilla.

Yhdistyksen toiminta oli varsin vilkasta perustamisesta aina 1970-luvulle. Kauvatsan Karjalaiset Ry:llä on ollut merkittävä tehtävä siirtolaisten henkisenä ja kulttuurillisena siteenä totuteltaessa uuteen niin erilaiseen kotipitäjään.

Vuosien varrella yhdistyksellä on ollut runsaasti erilaista toimintaa: hiihtokilpailuja, yleisurheilukilpailuja, pesäpalloilua, ohjelmallisia iltamia, retkiä maatalousnäyttelyihin, pikkujoulujuhlia ja tarinailtoja. Toiminnan suurimmat tapahtumat ovat varmaankin olleet Pyhäjärvijuhlat Kauvatsalla v. 1954, Pyhäjärvijuhlat Kokemäellä v. 1975 järjestettynä yhdessä Kokemäen Karjalaiset Ry:n kanssa sekä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkin paljastus v. 1963.

Pyhäjärvijuhla pidettiin 7. - 8. 8 1954 Seuratalossa ja kirkolla. Tervehdyspuheessaan Vilho Toiviainen mainitsi mm. seuraavaa: ” Me karjalaiset olemme menettäneet kotiseutumme, olemme joutuneet vieraaseen ympäristöön. Mutta, kun kohdistamme rakkautemme tähän uuteen ympäristöön, huomaamme, että olemme saaneet uuden vaalittavan, olemme saaneet uuden kotiseudun, eikä silloin enää voi puhua kodittomuudesta. Yhteenkuuluvaisuus on voima, se on voima, joka muuttaa kaiken hyväksi”. Juhlaan osallistui lähes tuhat vierasta.

Keskustelu Karjalaan jääneiden vainajien vainajien muistomerkin hankkimisesta alkoi jo 1954. Vuonna 1962 asia otettiin esille uudelleen. Muistomerkin paljastustilaisuus pidettiin 21.7.1963. Muistomerkki luovutettiin Kauvatsan seurakunnalle.

Keväällä 2008 seurakunta kunnostutti muistomerkin Kauvatsan karjalaiset ry:n aloitteesta. Tästä lämmin kiitos seurakunnan päättäjille.

Yhdistyksen 60-vuotisjuhlakokous pidettiin 8.6.2008 Palvelukoti Ilolassa. Tilaisuudessa oli läsnä 30 henkeä. Kokouksessa valittiin puheenjohtaja ja hallitus, hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio. Puheenjohtajaksi vuodelle 2008 valittiin Tuomo Hinkkanen. Toiminnan runkona ovat tarinaillat ja pikkujoulujuhla. Samalla aloitettiin myös keskustelu kesän 2009 Karjalan matkan järjestämisestä.

Vuoden 2008 ja 2009 toiminta on toteutunut suunnitelmien mukaan. Tarinailtoja on järjestetty. Vuoden päätöstapahtumana pidettiin pikkujoulujuhla. Kesän 2009 Karjalan matka onnistui odotusten mukaisesti. Parhaillaan valmistellaan Pyhäjärvijuhlia yhdessä Pyhäjärvisäätiön ja kauvatsalaisten järjestöjen kanssa.