Kauvatsa

Kauvatsa

Itsenäisen Kauvatsan historia on varsin lyhyt; vuodesta 1918 vuodenvaihteeseen 1968 – 1969. Vuoteen 1918 asti Kauvatsa kuului Suur-Huittisten pitäjään. 1.1.1969 Kauvatsa liitettiin Kokemäen kuntaan.

Jatkosodan jälkeinen aika oli Kauvatsallakin vilkasta aikaa. Siirtolaiset rakensivat talojaan ja tilojaan, teollisuus, kuten saha ja tiilitahdas toimivat täydellä kapasiteetilla, yhdistystoiminta oli vireää. Kauvatsan väkiluku oli 1950 – luvun alussa n. 3000 henkeä, heistä n. 10 % oli karjalaisia ja heidän Kauvatsalla syntyneitä jälkeläisiään.

Nykyisin vanhan Kauvatsan alueella asuu n. 800 vakituista asukasta. Kesäasukkaitten myötä väkiluku tuplaantuu.

 

Mistä Kauvatsa nykyisin tunnetaan?

Luontopoluistaan, Puurijärvestä, joka on yksi Suomen parhaimmista lintujärvistä, Kauvatsanjokilaaksosta, viljavista pelloista, laajoista metsämaista, mansikoista ja Sääksjärvestä.

Vuotuisina tapahtumina ovat tuttuja yli sadan mopon mopokarnevaalit ja yli tuhannen kävijän Kauvatsapäivät. Kauvatsalaiset ovat ylpeitä kauvatsalaisuudestaan.

Vuoden 2010 kauvatsalaisten eräs merkittävimmistä tapahtumista on 17. ja 18. heinäkuuta järjestettävät VPL Pyhäjärvijuhlat.

 

Kauvatsa verkossa

kauvatsa.fi
Wikipedia-artikkeli Kauvatsasta