Karjalainen siirtoväki

Karjalainen siirtoväki – osa nykykauvatsalaista identiteettiä

Sodan jälkeiset vuodet olivat yhtä myllerrystä yhteiskunnassamme. Sota oli hävitty raskain ehdoin sotakorvauksineen ja alueluovutuksineen. Muun muassa Petsamo, osia itäisestä Suomesta ja Karjalan kannas oli jouduttu luovuttamaan Neuvostoliitolle. Yli 400 000 siirtolaiselle piti etsiä uusi koti muualta Suomesta. Siirtoväkeä oli Kauvatsalla 31.12.1948 yhteensä 311 henkeä, noin 10 % Kauvatsan silloisesta väestöstä. Suurin osa, 176 henkeä oli lähtöisin Pyhäjärveltä, 58 Kanneljärveltä, 35 Räisälästä, muista pitäjistä alle 10 henkeä kustakin. Nykyisin Kauvatsalla asuu Karjalassa syntyneitä enää hyvin harvalukuinen määrä. Heidän jälkeläisensäkin voidaan laskea muutamissa kymmenissä.

Siirtoväen tulo Kauvatsalle merkitsi suurta muutosta pienen Satakuntalaisen pitäjän jokapäiväisessä elämässä. Alkuvaiheessa asuttiin ”toisten nurkissa”, perustettiin useita pieniä asutustiloja valtion pakkolunastaessa peltoa ja metsää suurilta tiloilta uusien tilojen tarpeisiin. Uudis- ja korjaus- rakentamisen tahti oli huikea. Rakennettiin ja korjattiin asuinrakennuksia, navettoja ja suuleja asumisen ja karjan tarpeisiin. Myös olevia peltoja paranneltiin ja uusia raivattiin. Rakentamista haittasi sekä tarvikepula, että pula ammattimiehistä. Eikä sitä rahaakaan liiemmälti yleensä ollut. Muistan hyvin kun hirsinen kotitalomme Lievikoskella sai maalatun lautavuorauksen vasta muutaman vuoden asumisen jälkeen. Sähköt saimme kun taloa oli asuttu lähes viisi vuotta.

Kauvatsalla elettiin 1950-luvulla muutenkin vilkasta aikaa. Pitäjässä oli runsaasti teollisuutta ja lukuisa määrä erilaisia kauppaliikkeitä. Aseman seudulla oli vilkkaan matkustaja- ja tavara-aseman lisäksi mm. saha, tiilitehdas, puuseppäverstas, elokuvateatteri, kaksi pankin konttoria, kuusi kauppaa ja matkustajakoti. Samoin Yttilän raitin varrelta oli saatavissa erilaisia palveluita meijeristä apteekkiin. Pieniä sekatavarakauppoja oli eri puolilla pitäjää lähes jokaisessa merkittävässä tienhaarassa. Nuoriso ja miksei vanhempikin väki huvitteli Seuratalolla ja Vähtärin suulissa. Kirkossa kävi sunnuntaisin sanakuulijoita kymmenittäin.

Paljon on maailma muuttunut Kauvatsallakin 50 vuoden aikana. Kauvatsan liittyminen Kokemäkeen 1969, väestökato n. 3000 asukkaasta n. 800:aan, teollisuuden väheneminen, kauppakuolemat, koulujen lakkauttamiset, väestön vanheneminen, junaliikenteen lakkaaminen, bussiliikenteen supistuminen. Tässä joitain negatiivisesti vaikuttaneita tekijöitä. Positiivisina seikkoina voidaan pitää sitä, että infrastruktuurin valtakunnallinen kehitys on koskettanut myös Kauvatsaa. Täällä uskotaan myös tulevaisuuteen. Kyläkauppa on jälleen avattu, nuoria perheitä on muuttanut paikkakunnalle ja jotkut ovat aikeissa muuttaa viettämään eläkepäiviään entiselle kotiseudulleen.

Tässä muutoksessa ovat olleet mukana myös Kauvatsalta uuden kotinsa löytäneet siirtolaiset. Voin kuvitella, että yhteisen sävelen löytyminen paikkakuntalaisten ja siirtolaisten välillä ei ollut ihan helppoa. Pitkän sodan aiheuttamien vaikeuksien jälkeen paikkakunnalle tulivat vielä evakot, joille piti valtiovallan määräyksestä järjestää uudet elinolosuhteet. Tilannetta auttoi se, että tulijoilla oli sama isänmaa, sama uskonto, sama kieli, kutakuinkin samanlaiset tavat ja arvomaailma sekä sama ihonväri kuin paikkakuntalaisilla. Ennakkoluuloja auttoivat hälventämään monet jo kohta sodan jälkeen solmitut paikkakuntalaisten ja siirtolaisten väliset avioliitot.